Wanhat Parrat

enska kirjoitti:kas kas... omistajia aletaan saamaan pöllille venäjällä.
onko sitten syy ekologia vaiko omistajan vaihdoksen tarve? mutta hyvä asia on se
että paskaaminen loppuu... tai sitten ei
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.sht ... /03/623373

Yhden kaverin poika on hommissa Pietarissa ja se oli kertonut kuinka siinä kaupungin liepeillä oleva (paperi)tehdas työntää jätevetensä suoraan puhdistamattomana vesistöön. Kuulemma melkoista velliä tulee putken täydeltä. Kaveri oli ehdottomasti kieltänyt poikaansa kuvaamasta sitä putkea, jos sen joku näkee, saattaapi olla henki löysällä kun on vielä ulkomaalainen. Ja varmaan hyvin viisas ratkaisu.

sammakot katoamassa vauhdilla jota verrataan dinojen katoamiseen.
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.sht ... /03/624693

suomella olisi opittavaa ruottista...
edes aikovat yrittää.
http://www.yle.fi/uutiset/ymparisto/vasen/id85646.html

pölypunkit suomessa melkein kuolleet sukupuuttoon
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/vasen/id86654.html

selluloosa. säilyvä kuitu
http://www.yle.fi/teema/tiedeuutiset/uu ... l?id=15263

geenimuunnellusta rapsista ei pääse helpolla eroon vaikka haluaisi
http://www.taloussanomat.fi/Uutiset/200 ... /382?rss=4

ovela taktiikka
http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3303

hiidioksidi raaka-aineeksi muoville.
http://www.yle.fi/uutiset/ymparisto/oikea/id87402.html

Sleep or hide – pienikokoiset piiloutuvat evoluutiolta
Uusi fossiiliaineiston analyysi osoittaa yllättäen, että pienikokoisilla nisäkkäillä uusien lajien ja sukujen ilmestyminen ja sukupuutto on ollut keskimäärin merkittävästi hitaampaa kuin suurikokoisilla nisäkkäillä.
Vanha käsitys: pienikokoisilla lajeilla evoluutio nopeaa
Yleinen käsitys evoluutiobiologiassa on, että pienikokoisilla eliölajeilla, joilla on lyhyt elinikä ja nopea sukupolvikierto, evoluutiokin on nopeampaa kuin isokokoisemmilla ja pitkäikäisemmillä lajeilla. Tätä käsitystä tukevat mm. molekyylibiologiset tutkimukset.

Mutta onko esimerkiksi pienikokoisten nisäkkäiden evoluutio todellakin ollut nopeampaa kuin suurikokoisten myös - onko lajiutumista ja lajien sukupuuttoja on tapahtunut useammin?

Uusi käsitys: pienillä evoluutio hitaampaa kuin suurilla
Laajaan fossiiliaineistoon perustuvan analyysin mukaan asia onkin yllättäen päinvastoin: pienikokoisilla nisäkkäillä uusien lajien ja sukujen ilmestyminen ja sukupuutto on 20 miljoonan vuoden aikana ollut keskimäärin merkittävästi hitaampaa kuin suurikokoisten.
Tätä ei voi yleistää koskemaan kaikkia lajeja, vaan kummassakin ryhmässä on sekä nopeita että hitaita alaryhmiä. Päätulos on kuitenkin se, että isokokoisten nisäkkäiden lajit ovat lähes poikkeuksetta geologisesti lyhytikäisiä, kun sitä vastoin pikkunisäkkäissä nähdään kahdenlaisia lajiryhmiä, lyhytikäisiä, joissa muutostahti on suunnilleen sama kuin isokokoisissa, ja pitkäikäisiä, joissa lajien ja sukujen eliniät ovat lähes kaksinkertaisia nk. nopeisiin verrattuna.

Sleep or hide – vain pienet pystyvät siihen
Pitkäikäisiin pikkunisäkkäisiin kuuluvat mm. maamyyrät, unikeot, liito-oravat ja majavat, jotka kaikki suojautuvat ympäristön vaihteluilta joko tunneleiden ja pesien avulla tai horrostamalla.
Tämänkaltainen nk. Sleep-or-Hide eli SLOH-käyttäytyminen on vain poikkeustapauksissa mahdollista isokokoisille nisäkkäille, ja tutkimuksen tulosta selitetäänkin SLOH-hypoteesin avulla: ympäristön vaihteluilta suojautuminen alentaa evoluution nopeutta.

Pitkäikäiset, lyhytikäiset – molemmat menestyvät tavallaan
Ovatko pitkäikäiset SLOH-lajit evoluutiopelin voittajia? Vastaus riippuu tietenkin voiton määritelmästä. Varsinaisina voittajina evoluutiobiologien enemmistö varmaan pitää sellaisia ryhmiä, joiden populaatiot ovat suuria ja laajalle levinneitä, ja joissa lajirunsaus on suuri.
Paras esimerkki tästä lienee hiirensukuiset jyrsijät, jotka sekä populaatiokoolla että lajirunsaudella mitattuina ovat kaikkien aikojen parhaiten menestyneitä nisäkkäitä. Niiden nopeasta evoluutiosta seuraa pakosta lajien lyhyt elinikä.
Toisaalta evoluutiopelin varsinaiset häviäjät eivät löydy pitkäikäisten joukosta, vaan lähinnä siitä suuresta määrästä pieniä populaatioita, jotka näkyvät fossiiliaineistossa vain pieninä pilkahduksia, tai eivät lainkaan. Pitkäikäisyys on aina merkki hyvästä selviytymisestä, ja siinä mielessä pitkäikäisetkin ovat omalla tavallaan voittajia, tai ainakin menestyjiä.

Nyt raportoitu tutkimus on osa Mikael Forteliuksen ja Heikki Mannilan ryhmien välistä yhteistyötä, ja johtaa juurensa syksyllä 2005 Helsingissä Ecological Response to Climate Change: scales of changes, scales of observation-kokouksessa pidettyyn esitelmään, jossa Fortelius (tosin ilman sen sittemmin keksittyä vitsikästä nimeä) ensimmäisen kerran heitti ilmaan SLOH-hypoteesin. Työ on samalla osa laajempaa yhteistyötä, jossa on osallisina tutkijoita myös Oslon ja Harvardin yliopistoista.
10.4.2008 15:37 Lähde Helsingin yliopisto.

kevät tulee tohinalla
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id87787.html

Kukkien tuoksu on katoamassa maailmasta
Ilmansaasteet tuhoavat kukkien tuoksua, mikä ”piilottaa” ne pölyttäjiltä. Tämä saattaa osin selittää, miksi joidenkin pölyttäjähyönteisten populaatiot ovat vähenemässä.
”Kukkasten tuottamat hajumolekyylit kulkivat saasteettomalla 1800-luvulla tuulen mukana noin 1000-1200 metriä, mutta nykyisessä kaupunkiympäristössä matka saattaa olla vain 200-300 metriä,” kertoo tutkimukseen osallistunut ympäristötieteiden professori Jose D. Fuentes. ”Pölyttäjien on siksi vaikea löytää kukkien luo.”
Lopputulos on noidankehä, jossa pölyttäjät eivät löydä riittävästi ruokaa populaation ylläpitämiseksi ja kukkakasvit eivät pölyty riittävästi.
Kukkaistuoksun kulkeutumista tuulen mukana mallinnettiin matemaattisesti. Kukkien tuottamat hajumolekyylit eivät ole kemiallisesti kovinkaan pysyviä, vaan ne reagoivat nopeasti otsonin, hydroksyyli- ja nitraattiradikaalien kanssa. Samalla tuoksu tuhoutuu. Toisin kuin ennen, kukan tuoksu ei enää kulje pitkiä matkoja tuulessa vaan haju muuttuu kemiallisesti ja käytännössä kukkasen tuoksu katoaa.
14.4.2008 8:47 Lähde University of Virginia. Atmospheric Environment.

maailman vahvin eliö
http://www.tekniikkatalous.fi/tk/articl ... =-15042008

ruusun tuoksu
http://www.yle.fi/teema/tiedeuutiset/uu ... l?id=15443

ryöstökalastus vaikuttaa kalojen geeneihin
http://www.yle.fi/uutiset/24h/id88178.html

influenssa viruksen elämänkaari selvitetty
http://www.yle.fi/teema/tiedeuutiset/uu ... l?id=15464

torakatkin on häviämässä venäjältä.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkom ... id=1522361
jk. tähän piti lisätä muutama hymiö
yksi työkaveri oli kova käymään venäjällä tässä muutama vuosi sitten,
yksi maanantai ihmetteli punaisia paukamia joka puolella kehoa...
torakat olivat käyneet yöllisellä kuppausreissullaan. niitä on täytynyt olla monta.
nytkö niitä sitten ei enää paljoa ole

Itämeren pohja rankaisee holtittomia saastuttajia
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/It%C ... 5235803055

NOKKAELäIMEN PERIMäN KARTOITUS PALJASTAA KIINNOSTAVIA ASIOITA
http://www.yle.fi/teema/tiedeuutiset/uu ... l?id=15703

maailman suurin eliö... halkaisija 3.8 km
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200805 ... 4_ul.shtml

lihansyöjähiiret hyökkää
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Lih ... 5236504454

Sichuanin maanvyörymät
http://earthobservatory.nasa.gov/Newsro ... g_id=18042