Ja miksei muidenkin...
ilma-auto tulee intiassa myyntiin jo tänä vuonna
http://www.uusisuomi.fi/raha/15666-unoh ... an-ilmalla
TULEVAISUUS
Valvojat: Muleteer, PeMAn, enska
Re: TULEVAISUUS
Äänettömyysviitta kruunaa näkymättömyysviitan
Jos teoriassa mahdollinen äänettömyysviitta voitaisiin valmistaa käytännössä, sen sisällä voisi vaikka sukellusvene piiloutua tutkalta.
Vuonna 2006 kehitettiin teoria "näkymättömyysviitasta", jonka toimivuus mikroaalloilla demonstroitiinkin käytännössä jo samana vuonna. Materiaali ohjaa sähkömagneettiset aallot ohitseen, minkä jälkeen aallot palautuvat alkuperäiselle kulkuväylälleen. Jos sama toimisi näkyvillä aallonpituuksilla, katsoja näkisi vain kätketyn esineen takaa ”suoraan” tulevan valon eikä kätkettyä esinettä lainkaan.
Pian tämän jälkeen Steven Cummer ja David Schurig esittelivät teorian akustisesta verhousmateriaalista, joka ohjaisi ääniaallot vastaavalla tavalla muuttumattomina kohteen ohi. Esine olisi äänimaailmassa kuulumaton.
Teoria kuitenkin edellytti sellaista sähkömagneettisten aaltojen ja ääniaaltojen vastaavuutta, joka pitää paikkansa vain kaksiulotteisessa ympäristössä. Eräs tutkijaryhmä tyrmäsikin kolmiulotteisen äänettömyysviitan valmistusmahdollisuudet kokonaan.
Cummer ei kuitenkaan lannistunut: ”Mielestäni aallot ovat aaltoja,” hän toteaa. ”Oli vaikea kuvitella, että sähkömagneettisille aalloille voitaisiin tehdä jotain, mikä olisi täysin mahdotonta tehdä ääniaalloille.”
Steven Cummer ja Jeffrey Vinik ryhtyivät tutkimaan, voisiko mikroaaltoja ohjanneen materiaalin kaltainen aine ohjata ääniaallot ohitseen. Tehtävä onnistui ainakin paperilla. ”Todistimme, että 2D- ja 3D-äänettömyysviitat ovat teoreettisesti mahdollisia.” Mikroaaltoja ohitseen ohjaavan viitan tavoin tämäkin viitta täytyisi käytännössä valmistaa metamateriaaleista, joita ei löydy luonnosta.
23.2.2008 10:46 Lähde Duke University. Scattering Theory Derivation of a 3D Acoustic Cloaking Shell. Cummer et al. Physical Review Letters 100.
Jos teoriassa mahdollinen äänettömyysviitta voitaisiin valmistaa käytännössä, sen sisällä voisi vaikka sukellusvene piiloutua tutkalta.
Vuonna 2006 kehitettiin teoria "näkymättömyysviitasta", jonka toimivuus mikroaalloilla demonstroitiinkin käytännössä jo samana vuonna. Materiaali ohjaa sähkömagneettiset aallot ohitseen, minkä jälkeen aallot palautuvat alkuperäiselle kulkuväylälleen. Jos sama toimisi näkyvillä aallonpituuksilla, katsoja näkisi vain kätketyn esineen takaa ”suoraan” tulevan valon eikä kätkettyä esinettä lainkaan.
Pian tämän jälkeen Steven Cummer ja David Schurig esittelivät teorian akustisesta verhousmateriaalista, joka ohjaisi ääniaallot vastaavalla tavalla muuttumattomina kohteen ohi. Esine olisi äänimaailmassa kuulumaton.
Teoria kuitenkin edellytti sellaista sähkömagneettisten aaltojen ja ääniaaltojen vastaavuutta, joka pitää paikkansa vain kaksiulotteisessa ympäristössä. Eräs tutkijaryhmä tyrmäsikin kolmiulotteisen äänettömyysviitan valmistusmahdollisuudet kokonaan.
Cummer ei kuitenkaan lannistunut: ”Mielestäni aallot ovat aaltoja,” hän toteaa. ”Oli vaikea kuvitella, että sähkömagneettisille aalloille voitaisiin tehdä jotain, mikä olisi täysin mahdotonta tehdä ääniaalloille.”
Steven Cummer ja Jeffrey Vinik ryhtyivät tutkimaan, voisiko mikroaaltoja ohjanneen materiaalin kaltainen aine ohjata ääniaallot ohitseen. Tehtävä onnistui ainakin paperilla. ”Todistimme, että 2D- ja 3D-äänettömyysviitat ovat teoreettisesti mahdollisia.” Mikroaaltoja ohitseen ohjaavan viitan tavoin tämäkin viitta täytyisi käytännössä valmistaa metamateriaaleista, joita ei löydy luonnosta.
23.2.2008 10:46 Lähde Duke University. Scattering Theory Derivation of a 3D Acoustic Cloaking Shell. Cummer et al. Physical Review Letters 100.
Re: TULEVAISUUS
tuolle vielä sellainen jatko on tulossa kuin
näkymättömyysputki
luin jostain siitä, että sillä voidaan tehdä esim. valonlähde mitä ei näe
eli valo joka leijuu ilmassa
näkymättömyysputki
luin jostain siitä, että sillä voidaan tehdä esim. valonlähde mitä ei näe
eli valo joka leijuu ilmassa
Re: TULEVAISUUS
Tuosta äänettömyysviitasta tuli mieleen Japsien keksintö jo vuosien takaa. Suurissa kaupungeissa liikenteen melu häiritsee öisinkin, joten keksivät laitteen joka noin nanosekunnissa tulkitsee saapuvan ääniaallon taajuuden ja voimakkuuden ja tuottaa sitten käänteisen ääniaallon joka neutralisoi hälyäänet. Näppärä systeemi jos toimii ja miksei toimisi.
Em mä mittä syyllist kaippa, Lahtist mä kaippa ja konekivääri
Re: TULEVAISUUS
Kyllä siinä varmaan lentää spermamälli kun avustaja nyppää heppinsä kuvaajan bebasta kesken laakin. Ruåttalaasten kuvauksiin ei oo uskomista, kuitenki sielä äijät sekoilee vaan toisiinsa jos niitä on paikalla enemmän ku yksi
Em mä mittä syyllist kaippa, Lahtist mä kaippa ja konekivääri
Re: TULEVAISUUS
kuivia seutuja ruoan ja kasvien tuotantoon geenimanipulaatiolla
joskus aikanaan sitten. noh kaipa nämä viimeisenajan välineet on sitten ihan hyviä
kun muut on käytetty. sanoma on vaan että lisääntykä ja täyttäkää maa
ruokaa riittää saavat ainakin ruohoviitan päälleen.
http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3252
http://www.yle.fi/teema/tiedeuutiset/uu ... l?id=14835
joskus aikanaan sitten. noh kaipa nämä viimeisenajan välineet on sitten ihan hyviä
kun muut on käytetty. sanoma on vaan että lisääntykä ja täyttäkää maa
ruokaa riittää
saavat ainakin ruohoviitan päälleen.http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3252
http://www.yle.fi/teema/tiedeuutiset/uu ... l?id=14835
Re: TULEVAISUUS
WorldWide Telescope mikkisoftalta
http://www.ted.com/index.php/talks/view/id/224
http://www.ted.com/index.php/talks/view/id/224
Re: TULEVAISUUS
Microsoft esitteli uuden Worldwide Telescope -nimellä kulkevan ilmaisen planetaario-ohjelmansa. Ennakkotietojen mukaan kyseessä on Google Earthin Sky-osion kaltainen palvelu, mutta paljon laajemmilla ominaisuuksilla.
Worldwide Telescopessa katselukulma on siirtynyt Maan pinnalta avaruuteen. Ohjelmiston suurin ihailunaihe onkin zoomaus. Sen avulla kuvaa voi tarkentaa yhä kauemmas, perjaatteessa jopa miljardien valovuosien päähän.
Virtuaalisesti avaruutta koluavalle matkailijalle ohjelma tarjoaa valtavan määrän muun muassa Hubble avaruusteleskoopin keräämää dataa. Jos kohteista on olemassa eri aallonpituuksilla otettua kuvamateriaalia, niitä voidaan tarkastella myös erikseen.
Mielenkiintoinen ominaisuus on myös avaruusmatkojen tallennus. Käyttäjät voivat nimittäin tallentaa omia reittejään ja jakaa niitä muille. Toteutuessaan tämä mahdollistaan hienon tavan havainnollistaa tähtitiedettä kouluissa ja tähtiyhdistysten omissa tapahtumissa.
Worldwide Telescopen arvioidaan olevan erittäin hyödyllinen myös tiedeyhteisölle. Nyt käytössä on kuitenkin vasta esittelysivusto. Itse palvelun on luvattu avautuvan myöhemmin keväällä.
Worldwide Telescopessa katselukulma on siirtynyt Maan pinnalta avaruuteen. Ohjelmiston suurin ihailunaihe onkin zoomaus. Sen avulla kuvaa voi tarkentaa yhä kauemmas, perjaatteessa jopa miljardien valovuosien päähän.
Virtuaalisesti avaruutta koluavalle matkailijalle ohjelma tarjoaa valtavan määrän muun muassa Hubble avaruusteleskoopin keräämää dataa. Jos kohteista on olemassa eri aallonpituuksilla otettua kuvamateriaalia, niitä voidaan tarkastella myös erikseen.
Mielenkiintoinen ominaisuus on myös avaruusmatkojen tallennus. Käyttäjät voivat nimittäin tallentaa omia reittejään ja jakaa niitä muille. Toteutuessaan tämä mahdollistaan hienon tavan havainnollistaa tähtitiedettä kouluissa ja tähtiyhdistysten omissa tapahtumissa.
Worldwide Telescopen arvioidaan olevan erittäin hyödyllinen myös tiedeyhteisölle. Nyt käytössä on kuitenkin vasta esittelysivusto. Itse palvelun on luvattu avautuvan myöhemmin keväällä.
Re: TULEVAISUUS
Maailman pelastamisen hinta on laskettu.
hinta on vain puolet usan sotilasmenoista vuodessa.
http://www.yle.fi/uutiset/ymparisto/oikea/id84697.html
hinta on vain puolet usan sotilasmenoista vuodessa.
http://www.yle.fi/uutiset/ymparisto/oikea/id84697.html
Re: TULEVAISUUS
ja näin on nähtävä asia. itse olen kyllä realistisempi ja sanoisin max. 10v
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Tutki ... 01?ref=rss
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Tutki ... 01?ref=rss
Re: TULEVAISUUS
välimerellä ison järistyksen ja tsunamin vaara.
http://www.yle.fi/teema/tiedeuutiset/uu ... l?id=14946
http://www.yle.fi/teema/tiedeuutiset/uu ... l?id=14946
Re: TULEVAISUUS
uusi kuuauto testissä
http://www.tekniikkatalous.fi/tk/avaruu ... =-12032008
http://www.tekniikkatalous.fi/tk/avaruu ... =-12032008
Re: TULEVAISUUS
raha tuo onnea jos sen käyttää oikein
http://www.yle.fi/teema/tiedeuutiset/uu ... l?id=15142
http://www.yle.fi/teema/tiedeuutiset/uu ... l?id=15142
Re: TULEVAISUUS
mutta mikä aiheuttaa väkivaltaisuudet yms. kehitysmaissa?
"Joka vuosi 500 000 nuorta afgaanimiestä saavuttaa 15 vuoden iän. Heistä arviolta 150 000 löytää töitä. Jos loput 350 000 eivät pääse muuttamaan maasta, heistä tulee potentiaalisia taistelijoita"
hormoonit tietysti.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Nuo ... 5234957667
"Joka vuosi 500 000 nuorta afgaanimiestä saavuttaa 15 vuoden iän. Heistä arviolta 150 000 löytää töitä. Jos loput 350 000 eivät pääse muuttamaan maasta, heistä tulee potentiaalisia taistelijoita"
hormoonit tietysti.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Nuo ... 5234957667
Re: TULEVAISUUS
Suomi maailman vaikein kieli?
Suomalaiset mainostavat suomea usein maailman vaikeimpana kielenä. Väite on pötyä maahanmuuttajien suomen kielen opettajille ja kielen oppimisen tutkijoille. Suomi on opittavissa siinä missä mikä tahansa muukin kieli.
Mikään kieli ei ole itsessään vaikea tai helppo, vaan kokemus vaikeudesta liittyy oman äidinkielen ja opittavan kielen lingvistiseen ja kulttuuriseen etäisyyteen. Minna Suni perehtyi väitöskirjassaan siihen, millä tavalla suomen kielen oppiminen onnistuu vietnaminkielisiltä maahanmuuttajilta.
Vaikeneminen vaikeuttaa, toistaminen tukee
Suurimmaksi kielenoppimisen esteeksi kielenoppijat kokivat sen, että heille ei puhuta. He tarvitsevat alusta alkaen juttukavereita, joiden kanssa voi käyttää suomea. Puheliaat suomalaiset siis helpottavat suomen kielen oppimista, tuppisuut vaikeuttavat.
Kielen työstäminen toistojen ja niihin liittyvien selventävien muokkausten avulla on olennaista. Kielenoppija nojautuu puhumisessa ja oppimisessa tiiviisti keskustelukumppaniinsa. Oppimisen kannalta keskeistä on kielellisten resurssien jakaminen ja muokkaaminen. Oppija hahmottaa suomen kieltä sen varassa, millaista kielenainesta hänelle tarjoutuu keskustelutilanteissa ja mitä palautetta hän saa omasta ymmärtämisestään ja ymmärretyksi tulemisestaan.
Tutkimus osoitti, että suomen kielen oppiminen etenee osin eri järjestyksessä kuin missä asiat yleensä esitellään suomen kielen kursseilla. Kieltä tulisi opettaa ensisijaisesti käytön kautta eikä rakenteiden ehdoilla, mikä merkitsee perinteisten pedagogisten ratkaisujen uudelleenarviointia.
Mikä on maailman vaikein sana?
Jokunen vuosi sitten kielitieteilijät tulivat siihen tulokseen, ettei edes maailman vaikein sana ole suomalainen. Sen kunnian sai tšilubankielinen "ilunga", jonka merkitys on ’henkilö, joka on valmis antamaan anteeksi solvauksen ensimmäisellä kerralla, sietämään sitä toisella kerralla mutta ei koskaan kolmatta kertaa’.
25.3.2008 8:36 Lähde Second language in interaction: sharing linguistic resources in the early stage of second language acquisition. Suni, Minna. Jyväskylän yliopisto. / Kotus: Maailman vaikein sana
Suomalaiset mainostavat suomea usein maailman vaikeimpana kielenä. Väite on pötyä maahanmuuttajien suomen kielen opettajille ja kielen oppimisen tutkijoille. Suomi on opittavissa siinä missä mikä tahansa muukin kieli.
Mikään kieli ei ole itsessään vaikea tai helppo, vaan kokemus vaikeudesta liittyy oman äidinkielen ja opittavan kielen lingvistiseen ja kulttuuriseen etäisyyteen. Minna Suni perehtyi väitöskirjassaan siihen, millä tavalla suomen kielen oppiminen onnistuu vietnaminkielisiltä maahanmuuttajilta.
Vaikeneminen vaikeuttaa, toistaminen tukee
Suurimmaksi kielenoppimisen esteeksi kielenoppijat kokivat sen, että heille ei puhuta. He tarvitsevat alusta alkaen juttukavereita, joiden kanssa voi käyttää suomea. Puheliaat suomalaiset siis helpottavat suomen kielen oppimista, tuppisuut vaikeuttavat.
Kielen työstäminen toistojen ja niihin liittyvien selventävien muokkausten avulla on olennaista. Kielenoppija nojautuu puhumisessa ja oppimisessa tiiviisti keskustelukumppaniinsa. Oppimisen kannalta keskeistä on kielellisten resurssien jakaminen ja muokkaaminen. Oppija hahmottaa suomen kieltä sen varassa, millaista kielenainesta hänelle tarjoutuu keskustelutilanteissa ja mitä palautetta hän saa omasta ymmärtämisestään ja ymmärretyksi tulemisestaan.
Tutkimus osoitti, että suomen kielen oppiminen etenee osin eri järjestyksessä kuin missä asiat yleensä esitellään suomen kielen kursseilla. Kieltä tulisi opettaa ensisijaisesti käytön kautta eikä rakenteiden ehdoilla, mikä merkitsee perinteisten pedagogisten ratkaisujen uudelleenarviointia.
Mikä on maailman vaikein sana?
Jokunen vuosi sitten kielitieteilijät tulivat siihen tulokseen, ettei edes maailman vaikein sana ole suomalainen. Sen kunnian sai tšilubankielinen "ilunga", jonka merkitys on ’henkilö, joka on valmis antamaan anteeksi solvauksen ensimmäisellä kerralla, sietämään sitä toisella kerralla mutta ei koskaan kolmatta kertaa’.
25.3.2008 8:36 Lähde Second language in interaction: sharing linguistic resources in the early stage of second language acquisition. Suni, Minna. Jyväskylän yliopisto. / Kotus: Maailman vaikein sana
Re: TULEVAISUUS
tuleeko kaikista tavan tallukoista kyborgeja?
vaatiko valtiot/yritykset että työnteon tehostumisen takuuksi
vauvana jo lykätään miljoona nanobottia päähän...
mukaanhan voidaan laittaa mainokset ja poliittisesti epäilyttävien ajatuksien
muokkaimet valmiiksi joita etäpäivitetään tarvittaessa.
http://www.aamulehti.fi/uutiset/ulkomaat/76087.shtml
vaatiko valtiot/yritykset että työnteon tehostumisen takuuksi
vauvana jo lykätään miljoona nanobottia päähän...
mukaanhan voidaan laittaa mainokset ja poliittisesti epäilyttävien ajatuksien
muokkaimet valmiiksi joita etäpäivitetään tarvittaessa.
http://www.aamulehti.fi/uutiset/ulkomaat/76087.shtml
Re: TULEVAISUUS
mysteeri... tällä hetkellä
sammakot kuolevat maailmanlaajuisesti,
ampiaiset ja nyt myös lepakot jenkissä
http://www.yle.fi/uutiset/ymparisto/oikea/id86218.html
sammakot kuolevat maailmanlaajuisesti,
ampiaiset ja nyt myös lepakot jenkissä
http://www.yle.fi/uutiset/ymparisto/oikea/id86218.html
Re: TULEVAISUUS
irakin sodan uhrit 4000 (usa) esittäytyvät.
missä on ne sadat tuhannet irakilaisien kuvat?
mitä vi*tua oliko ne ihmisiä?
http://www.nytimes.com/ref/us/20061228_ ... _TAB1.html
missä on ne sadat tuhannet irakilaisien kuvat?
mitä vi*tua oliko ne ihmisiä?
http://www.nytimes.com/ref/us/20061228_ ... _TAB1.html
Re: TULEVAISUUS
suomi kulkee pahasti jälki junassa helikopperi jutuissaan
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=125140
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=125140
Re: TULEVAISUUS
ufot pannaan mainostaan
http://www.youtube.com/watch?v=XO51XgBz ... re=related
http://www.youtube.com/watch?v=XO51XgBz ... re=related
Re: TULEVAISUUS
miten saadaan kuvat säilymään?
muistot haluaisi säilyttää kiikkustuoli-ikään mutta miten.
http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2 ... 089730/322
muistot haluaisi säilyttää kiikkustuoli-ikään mutta miten.
http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2 ... 089730/322
Re: TULEVAISUUS
rahamuailma arvelee että nyt on aika rahastaa itsensä saunan taakse.
http://www.talouselama.fi/uutiset/artic ... /-27052009
http://www.talouselama.fi/uutiset/artic ... /-27052009
Re: TULEVAISUUS
Joinko aamulla kahvia? Tietämisen sietämätön vaikeus
Onko kaksi plus kaksi yhteensä neljä? Kiertääkö Maa Aurinkoa? Joinko aamulla kahvia?
Useimmat meistä ovat valmiita vastaamaan kaikkiin edellä esitettyihin kysymyksiin myöntävästi. Mutta mistä tiedämme, että asiat todellakin ovat niin - että Aurinko kiertää maata, että kaksi plus kaksi on neljä jne.?
Tietämisen luonnetta tutkitaan filosofian osa-alueessa tietoteoriassa, jonka yksi keskeinen tehtävä on osoittaa, kuinka skeptisismi voidaan osoittaa perusteettomaksi näkökannaksi. Skeptisismin mukaan emme loppujen lopuksi tiedä mitään. Tätä näkemystä on yritetty kumota filosofian historiassa jo vuosituhansien ajan.
Toisin sanoen: emme tiedä mitään
Krister Talvinen käsittelee väitöskirjassaan skeptisismiä verrattain vähän huomiota saaneen aiheen eli ns. kriteerin ongelman kautta. Kriteerin ongelman mukaan tietämisen haasteena on tosien väitteiden erottaminen epätosista.
Voidakseni erotella epätodet väitteet tosista, tarvitsen tosien väitteiden kriteerin, mutta tietääkseni, onko kriteerini juuri se oikea, tarvitsen kriteerin erottaakseni huonot kriteerit hyvistä.
Tämä johtaa kuitenkin kriteerien päättymättömään ketjuun. Yksikään ihminen ei kuitenkaan voi esittää ääretöntä määrää kriteerejä, joten näyttää siltä, että emme voi hyväksyttävästi erotella tosia väitteitä epätosista. Toisin sanoen, emme tiedä mitään.
Skeptismin uusi puolustus Väitöskirjassaan
Talvinen tarkastelee kriteerin ongelmaa ja sen ratkaisuyrityksiä sekä antiikin että nykykirjallisuuden valossa. Hänen johtopäätöksenään on, että kriteerin ongelmaa ei ole onnistuttu ratkaisemaan, ja siksi skeptisismi on vääjäämätöntä. Skeptisismin puolesta on toki argumentoitu ennenkin, mutta ei vastaavalla tavalla kuin Talvisen työssä.
Tietoteoreettinen eksternalismi ja internalismi
Skeptisismin haasteeseen on yritetty vastata viime aikoina ns. tietoteoreettisen eksternalismin avulla. Eksternalismin mukaan tietäminen ei vaadi tosien väitteiden kriteeriä vaan sitä, että kognitiiviset kykymme toimivat luotettavasti ja että aistimme välittävät meille pääsääntöisesti todenmukaista informaatiota ympäröivästä maailmasta.
Talvinen kuitenkin osoittaa, että eksternalismi on ongelmallinen näkemys ja ettei se onnistu kumoamaan skeptisismiä. Eksternalismi ei niinkään pyri vastaamaan skeptisismin haasteeseen kuin väistämään sen vetoamalla siihen, että tiedämme jos kognitiiviset kykymme ovat luotettavia ja aistimme luovat todenmukaisen kuvan maailmasta.
Tietoteoreettisen internalismin mukaan emme voi tyytyä tällaiseen tiedon ehdollisuuteen vaan meidän täytyy kyetä osoittamaan tosien väitteiden kriteeri. Internalismi törmää kuitenkin kriteerin ongelmaan eikä kykene antamaan siihen tyydyttävää vastausta.
Käy silti skeptismiä vastaan...
Näin ollen jäljelle jää skeptisismi. Talvinen ei kuitenkaan kehota meitä luopumaan kahvinjuonnista vaan jatkamaan skeptisismin vastaista tietoteoreettista työtä. Väitöskirjansa loppupuolella hän toteaakin, että tietoa koskevien intuitioiden tutkiminen saattaa tuottaa ratkaisun skeptisismin ongelmaan.
4.6.2009 15:44 Lähde The Inevitability of Skepticism. A Study on the Problem of the Criterion. Krister Talvinen. Turun yliopisto.
Onko kaksi plus kaksi yhteensä neljä? Kiertääkö Maa Aurinkoa? Joinko aamulla kahvia?
Useimmat meistä ovat valmiita vastaamaan kaikkiin edellä esitettyihin kysymyksiin myöntävästi. Mutta mistä tiedämme, että asiat todellakin ovat niin - että Aurinko kiertää maata, että kaksi plus kaksi on neljä jne.?
Tietämisen luonnetta tutkitaan filosofian osa-alueessa tietoteoriassa, jonka yksi keskeinen tehtävä on osoittaa, kuinka skeptisismi voidaan osoittaa perusteettomaksi näkökannaksi. Skeptisismin mukaan emme loppujen lopuksi tiedä mitään. Tätä näkemystä on yritetty kumota filosofian historiassa jo vuosituhansien ajan.
Toisin sanoen: emme tiedä mitään
Krister Talvinen käsittelee väitöskirjassaan skeptisismiä verrattain vähän huomiota saaneen aiheen eli ns. kriteerin ongelman kautta. Kriteerin ongelman mukaan tietämisen haasteena on tosien väitteiden erottaminen epätosista.
Voidakseni erotella epätodet väitteet tosista, tarvitsen tosien väitteiden kriteerin, mutta tietääkseni, onko kriteerini juuri se oikea, tarvitsen kriteerin erottaakseni huonot kriteerit hyvistä.
Tämä johtaa kuitenkin kriteerien päättymättömään ketjuun. Yksikään ihminen ei kuitenkaan voi esittää ääretöntä määrää kriteerejä, joten näyttää siltä, että emme voi hyväksyttävästi erotella tosia väitteitä epätosista. Toisin sanoen, emme tiedä mitään.
Skeptismin uusi puolustus Väitöskirjassaan
Talvinen tarkastelee kriteerin ongelmaa ja sen ratkaisuyrityksiä sekä antiikin että nykykirjallisuuden valossa. Hänen johtopäätöksenään on, että kriteerin ongelmaa ei ole onnistuttu ratkaisemaan, ja siksi skeptisismi on vääjäämätöntä. Skeptisismin puolesta on toki argumentoitu ennenkin, mutta ei vastaavalla tavalla kuin Talvisen työssä.
Tietoteoreettinen eksternalismi ja internalismi
Skeptisismin haasteeseen on yritetty vastata viime aikoina ns. tietoteoreettisen eksternalismin avulla. Eksternalismin mukaan tietäminen ei vaadi tosien väitteiden kriteeriä vaan sitä, että kognitiiviset kykymme toimivat luotettavasti ja että aistimme välittävät meille pääsääntöisesti todenmukaista informaatiota ympäröivästä maailmasta.
Talvinen kuitenkin osoittaa, että eksternalismi on ongelmallinen näkemys ja ettei se onnistu kumoamaan skeptisismiä. Eksternalismi ei niinkään pyri vastaamaan skeptisismin haasteeseen kuin väistämään sen vetoamalla siihen, että tiedämme jos kognitiiviset kykymme ovat luotettavia ja aistimme luovat todenmukaisen kuvan maailmasta.
Tietoteoreettisen internalismin mukaan emme voi tyytyä tällaiseen tiedon ehdollisuuteen vaan meidän täytyy kyetä osoittamaan tosien väitteiden kriteeri. Internalismi törmää kuitenkin kriteerin ongelmaan eikä kykene antamaan siihen tyydyttävää vastausta.
Käy silti skeptismiä vastaan...
Näin ollen jäljelle jää skeptisismi. Talvinen ei kuitenkaan kehota meitä luopumaan kahvinjuonnista vaan jatkamaan skeptisismin vastaista tietoteoreettista työtä. Väitöskirjansa loppupuolella hän toteaakin, että tietoa koskevien intuitioiden tutkiminen saattaa tuottaa ratkaisun skeptisismin ongelmaan.
4.6.2009 15:44 Lähde The Inevitability of Skepticism. A Study on the Problem of the Criterion. Krister Talvinen. Turun yliopisto.
Re: TULEVAISUUS
Robottiruokala
Kiinassa on avattu ravintola, jossa ei ole enää lainkaan ihmiskokkeja. Robotit hoitavat Nanningissa sijaitsevan ravintolan ruoanlaiton, ja ne hallitsevat jopa satoja eri reseptejä perinteisistä kiinalaisista ruokalajeista modernimpiin herkkuihin. Kaiken lisäksi robotit kokkaavat sapuskat paljon nopeammin kuin ihmiskokit. "Robottikokit huolehtivat hygieniastaan paremmin kuin ihmiset eivätkä ne myöskään valita kuten ihmiset. Parasta kuitenkin on, että niiden tekemä ruokakin maistuu paljon paremmalta", totesi ravintolan omistaja Huang Xianghao. Seuraavaksi odotettavissa lienee, robotteja jotka korvaavat tarjoilijat, sitten ravintolan omistajan ja lopulta myös asiakkaat.
Kiinassa on avattu ravintola, jossa ei ole enää lainkaan ihmiskokkeja. Robotit hoitavat Nanningissa sijaitsevan ravintolan ruoanlaiton, ja ne hallitsevat jopa satoja eri reseptejä perinteisistä kiinalaisista ruokalajeista modernimpiin herkkuihin. Kaiken lisäksi robotit kokkaavat sapuskat paljon nopeammin kuin ihmiskokit. "Robottikokit huolehtivat hygieniastaan paremmin kuin ihmiset eivätkä ne myöskään valita kuten ihmiset. Parasta kuitenkin on, että niiden tekemä ruokakin maistuu paljon paremmalta", totesi ravintolan omistaja Huang Xianghao. Seuraavaksi odotettavissa lienee, robotteja jotka korvaavat tarjoilijat, sitten ravintolan omistajan ja lopulta myös asiakkaat.